Hän on niin kaunis!

Eräänä päivänä Tädin kanssa tuli puheeksi, että vieläkö heidän navetassa on se vanha peilipöytä? Ja olihan se ja vieläpä kotia vailla.
Joskus olin kyseisen Daamin nähnyt, mutta muistikuvaa ei ollut minkäänlaista ja sitten eräänä päivänä minulle ilmoitettiinkin, että nyt Daami onkin jo Äiteen autotallissa. Hmm... mitähän sieltä nyt sitten kotiin saapuisikaan, ihmettelin?

Sieltähän saapui ihana valkea Daami harmaissa vaatteissaan, hieman kuluneena. Varovasti rapsuttelin ja kopsuttelin, päätös uudesta ulkomuodosta muotoutui hyvinkin pian. Ja tässä hän nyt on uudessa asussaan :)

Peilipöydästä tuli siis piirustus ja peilailupöytä Lintuselle. Kaikki pinnat on uudelleen käsitelty. Puisista jaloista on maalit poistettu ja lakattu Kiva-kalustelakalla. Maalatut pinnat Helmi-kalustemaalia. Vanha pöytätaso oli jotain iki-iki-vanhaa kalustelevyn tyyppistä, joten sen vaihdoin massiivimäntyiseen ja samalla muuttui hieman kokokin. Pöytälevy lyheni, mutta syvyyttä tuli lisää.
Nupit ovat alkuperäiset, ne hioin ja maalasin mintunvihreällä (samalla kuin jakkara ja hyllykin on maalattu). Nupit on sitten helppo vaihtaa jos haluaa uudistusta.

Valitettavasti pöydän sijoituspaikka ei tule olemaan noin avara, sillä se sijaitsee nyt sängyn paikalla. Pidetään peukut pystyssä, että saan järjestettyä nuo huonekalut kuitenkin mieluiseen järjestykseen kunhan sänky valmistuu. Pöydän kanssa meille nimittäin kotiutui minun Vaarini tekemä mäntyinen sänky. Goodbye Unipuu! Uusi sänky on tehty varmaankin 80-luvulla (?) ja tulee taatusti kestämään vielä toiset 20-vuotta jos vain huolta pidetään.

iive