Akuuttiin mekkopulaan valmistui viime viikolla kolme mekkoa. Kaksi niistä huipulla PrettyPrudentin ilmaiskaavalla (ladattavana ja tulostettavana netistä + tutorial). Kaavassa kokona luki 2T-3T (mitä tarkoittaneevat?) mutta oli ainakin meidän hoikkeliini 4 vuotiaalle täysin sopivat.
Tässä mekossa on käytetty äiteeltä saatua naisten Marimekon trikoomekkoa materiaalina. Yläosan vuorituksessa coolmaxia urheilupaidasta. Mekosta löytyy myös taskut joihin on kiva kerätä hiekkaa ja kiviä ja käpyjä ja ja ja....
Tästä tuli lempparimekko! Itsellekin voisi tällaisen tehdä, mutta eipä ole matskua enää :D Yläosa minun käyttämättömäksi jääneestä Espiritin t-paidasta ja alaosa H&M:n tunikasta jonka sain äiteeltä.
Pitsivetskari RiikkaPiikasta <3 Tikkaukset tehty muuten neonkeltaisella langalla, joka ei nyt kyllä kuvissa näy :D
Viimeinen mekko lähinnä korjausompelua eli materiaalina rikkinäinen joku yli 140cm toppi/tunika josta kavennettu ja lyhennetty sopiva mekkonen. Olkasaumoihin framilonilla rypytykset ja purkaantuneet saumat uudelleen ommeltu. Toiseen olkaan vielä helmasta leikatusta palasta ompelin rusetin. Kivan vilpoinen kangas tässä mekossa! Tämä materiaali oli ilmaisena saatu.
Nyt pitäisi vielä urakoida housuja ja ITSELLE vaatteita. Pinterestiin tulikin tehtyä vähän kollaasia siitä minkälaista tyyliä vois tehdä...
iive
maanantai 9. kesäkuuta 2014
3 x mekko
Tunnisteet:
Lastenvaatteet,
Materiaalit,
Ompelu,
Sovelletut
sunnuntai 1. kesäkuuta 2014
Tyyliä etsitään! ja 100% kierrätetty asukokonaisuus
Mun toisessa blogissa Voimaa iive! kirjoitan matkastani kohti hyvää kuntoa ja sen myötä on tullut myös aikamoinen ulkonäkömuutos. Peilistä en muutosta näe, mutta kuvista kyllä, onneksi edes sieltä :)
Pitkän aikaa olen kulkenut lähinnä jumppavaatteissa ja edellisessä työssä myös siellä kävi tavallaan "samat" vaatteet eli siistit mukavat housut ja t-paita. Nykyinen työ kehitysvammaisten ohjaajana antaisi mahdollisuuden laajentaa myös työvaate-valikoimaa, koska työssä vaatteet eivät niin likaannu / kärsi niin kuin edellisessä hoidollisemmassa työssä, mutta olen täysin hukassa oman tyylini kanssa.
Äiteen luona yhdestä muotikirjasta tein tämmöisen kollaasin. En sano että näitä pukisin päälleni, mutta jotain näissä kaikissa on mikä on musta kivaa.
Tyyliongelma on ollut mulla jo pitkään ja se on kovin harmillinen, ennen mä tiesin aina mitä voisin pukea päälleni. Nyt en.
Lisäksi blogeissa ja pinterestissä on tullut selailtua vaikka mitä. Itsellekin pitäisi alkaa jotain tyyliä lähteä löytymään ja niitä vaatteita sitten myös ompelemaan. Ja koska olen pihi kuin mikä niin mieluiten todella paljon ompelisin kierrätysmatskuista. Jonkin verran tietysti kangasta pitää myös ostaa, mutta täytyy myöntää etten juurikaan syty pinnalla olevista kuosi-trikoo kankaista, en lapsen päällä enkä varsinkaan aikuisten vaatteissa. En sano että ne olisivat rumia, ei suinkaan, ei niitä muuten niin paljoa ostettaisi ja ommeltaisi, mutta minä itse en koe niitä päälläni mukavaksi.
No, sillä aikaa kun omaa tyyliä etsitään, ollaan kriisissä myös Lintusen pukeutumisen kanssa. Kirppiksillä kiertely ei ole edelleenkään tuottanut tulosta ja vastaan on siellä tullut lähinnä liian pientä, liian ylihintaista tai suoraan aivan paskaa vaatetta. Kuka oikeasti hinnoittelee reikäisen, likaisen lasten mekon hinnaksi 4e 50snt?
Olen päätynyt tilanteessa tulokseen, että ompelen kaikki kesävaatteet Lintuselle itse. Ja tässä uusin tuotos 100% kierrätettyä ja 100% ilmaista. Hieman erilaisen aspektin asiaan tuo myös se, että nämä ovat teknisiä vaatteita. Paidan kangas on hengittävästä treenipaidasta (tosin aivan hirveän mallisesta ja siksi käyttämättömästä ilmaisesta mainospaidasta) ja housujen kangas on Dry Fit materiaalia (mitä ikinä sitten tuo onkaan) mun vanhoista housuista.
Olen myös ihmetellyt näitä aikamoisen pehmeitä lastenvaate-tyylivalintojani, sillä Lintunen on aika räväkkä ja hänelle kyllä sopisi ns. asennevaatteet. Ehkäpä näillä haluan vähän pehmentää lapseni habitusta ja ilmaisua. Ja niin kauan herkistellään kunnes lapsen suusta vaaditaan muuta. (Monster hight on in jo nyt...)
Kuviot vanhasta H&M:n puuvillatunikasta, jossa oli niin ihana kangas että se on ollut aivan pakko säilyttää. Viimeisiä senttejä viedään.
Vuosien aikana on koko pienentynyt koosta 42-44 nykyiseen kokoon 36/38
Suurin pienentymä on tapahtunut nyt viimeisen puolen vuoden aikana.
Pitkän aikaa olen kulkenut lähinnä jumppavaatteissa ja edellisessä työssä myös siellä kävi tavallaan "samat" vaatteet eli siistit mukavat housut ja t-paita. Nykyinen työ kehitysvammaisten ohjaajana antaisi mahdollisuuden laajentaa myös työvaate-valikoimaa, koska työssä vaatteet eivät niin likaannu / kärsi niin kuin edellisessä hoidollisemmassa työssä, mutta olen täysin hukassa oman tyylini kanssa.
Äiteen luona yhdestä muotikirjasta tein tämmöisen kollaasin. En sano että näitä pukisin päälleni, mutta jotain näissä kaikissa on mikä on musta kivaa.
Tyyliongelma on ollut mulla jo pitkään ja se on kovin harmillinen, ennen mä tiesin aina mitä voisin pukea päälleni. Nyt en.
Lisäksi blogeissa ja pinterestissä on tullut selailtua vaikka mitä. Itsellekin pitäisi alkaa jotain tyyliä lähteä löytymään ja niitä vaatteita sitten myös ompelemaan. Ja koska olen pihi kuin mikä niin mieluiten todella paljon ompelisin kierrätysmatskuista. Jonkin verran tietysti kangasta pitää myös ostaa, mutta täytyy myöntää etten juurikaan syty pinnalla olevista kuosi-trikoo kankaista, en lapsen päällä enkä varsinkaan aikuisten vaatteissa. En sano että ne olisivat rumia, ei suinkaan, ei niitä muuten niin paljoa ostettaisi ja ommeltaisi, mutta minä itse en koe niitä päälläni mukavaksi.
Olen päätynyt tilanteessa tulokseen, että ompelen kaikki kesävaatteet Lintuselle itse. Ja tässä uusin tuotos 100% kierrätettyä ja 100% ilmaista. Hieman erilaisen aspektin asiaan tuo myös se, että nämä ovat teknisiä vaatteita. Paidan kangas on hengittävästä treenipaidasta (tosin aivan hirveän mallisesta ja siksi käyttämättömästä ilmaisesta mainospaidasta) ja housujen kangas on Dry Fit materiaalia (mitä ikinä sitten tuo onkaan) mun vanhoista housuista.
Olen myös ihmetellyt näitä aikamoisen pehmeitä lastenvaate-tyylivalintojani, sillä Lintunen on aika räväkkä ja hänelle kyllä sopisi ns. asennevaatteet. Ehkäpä näillä haluan vähän pehmentää lapseni habitusta ja ilmaisua. Ja niin kauan herkistellään kunnes lapsen suusta vaaditaan muuta. (Monster hight on in jo nyt...)
Kuviot vanhasta H&M:n puuvillatunikasta, jossa oli niin ihana kangas että se on ollut aivan pakko säilyttää. Viimeisiä senttejä viedään.
Kaavana Ottobren Hulahoops-shortsit ja Hoops t-paita.
Ja jo toisen kerran putkeen musta tuntui, että osaan ommella ja jälki on todella siistiä. Hip hei!
Tästä on hyvä jatkaa ;)
iive
Tunnisteet:
Aikuisten vaatteet,
Kierrätys,
Kirpputori,
Lastenvaatteet
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)