Lumisade

Tänään piti rakentaa kasvihuonetta, mutta aivan mielettömän surkea ilma ulkona esti maalaamasta lautoja. Meillä kun sataa täällä lunta kuin lapasia (miksi luen tämän koko ajan lapsia?) taivaan täydeltä.
Ei ole hirveän kesäiset fiilikset.

Rakentelun sijasta roudasinkin kaikki romut Mustankorkealle eli paikalliselle kaatikselle. Hyi helvata kun siellä haisi tällä kertaa!
Samalla tuli siivottua varastokoppikin. Kaikkea roinaa sitä onkaan tullut kerättyä.

Jos olisin kuvannut, olisi kuvat kertoneet pölystä, kurasta, kosteudesta, koirankarvoista, sahanpuruista ja pahasta hajusta. Ei siihen auttaneet edes paistetut lohipihvit vaan nekin sit haisi nenään ja maistui kaatikselle. Meni hyvät kalat hukkaan.

Eilen käytiin pienen kaupungin kirppiksellä tonkimassa. Jos olisi ollut 100e ylimääräistä rahaa, olisi sillä tehnyt pienoisen tilin kun olisi kerännyt kamalan kasan retrotavaraa, lyönyt hintoihin 50% lisää ja tuonut tänne kirppikselle myyntiin. Mutta koska en pidä ylihinnoittelusta (ja palkkapäivä on vasta parin päivän päästä) niin jätin aarteet odottamaan onnellista löytäjää. Plastexin omppukulho lähti 1,5 eurolla meille kotiin vaikka yritänkin turhista romuista päästä eroon, tätä en vain voinut vastustaa.

Ehdottomin löytö oli Hacmannin Scandia iso tarjoilulusikka 50sentillä! Olen nähnyt tuota lusikkaa myytävän 10-20 euron hintaan, joten täydellinen löytö. Meillähän onkin tuota Kaj Frankin suunnittelemaa Scandiaa mummon peruina aterimina. Pikkuhiljaa olen saanut täydennettyä sarjaa kokonaisemmaksi. Muutama viikko sitten löysin 6 pikkulusikkaa 3e/kpl. Näitäkin myydään mm. Laatutavarassa 8e/kpl.

Scandiasta tulee muuten huomata se, että siitä on tehty Puolalaista(?) kopiota eli kopioissa ei tietenkään lue Hackmann (ihan vanhoissa Sorsakoski), vaan Poland Stainless. Näitäkin meillä muutama kyllä löytyy, ihan samanlaisilta näyttävät, mutta ovat kevyempiä.
Ninnu on kirjoitellut myös näistä aterimista 70-luvulta Päivää! blogissaan, jutun löydät täältä KLICK! 

En voisi kuvitella itselleni muita aterimia, näissä on nostalgiaa ja muutenkin ovat täydelliset.

Eilen kävin myös pikaisesti Marimekon liikkeessä "itkemässä". Voi mitä ihanuuksia, mutta voi niitä hintoja. En voi maksaa yhdestä tunikasta 100e tai kassista yli 80e. Joillekin ne ovat pikkurahoja ja periaatteessa minullakin olisi varaa, mutta en vain pysty tuhlaamaan yhteen asiaan noin paljoa!

No ihailla saa, se ei mitään maksa.

iive

ps. Luvussa viimein Surrur-ompele oma Marimekkosi ja EkoDeko. Yhä vahvemmin miellän identiteettini kierrättäjäksi. Valmiin asian kaupasta ostaminen ei ole läheskään niin kiinnostavaa.

Kuva: Atenakustannus

Kuva: Wsoy

Paniikki

Siivosin tänään ja sain kunnon paniikin aikaiseksi, sillä päätin pyyhkiä meidän vanhaa kaappia oikein kunnolla. Täytyy myöntää, että hieman on tuota vain tullut pyyhkäistyä, ei sen enempää. Nyt sitten oikein kunnon kostea rätti käteen ja pyyhkimään = VIRHE!

Kaappivanhus olikin käsitelty jollain mikä ei siedä vettä!

Ovet vain vaahtosivat ja vaahtosivat ja vaahtosivat.

Ja minä tyttö vain pyyhin ja pyyhin ja pyyhin kunnes

ovet olivat aivan harmaat!

Lisäksi kaappi alkoi haista pahalle :(

 

Äkkiä kyyti Prismaan ja uusi Osmo colorin läpikuultava puuvaha kaapin pintaan.

 

Luultavasti käsittelen ovet vielä uudestaan. Tilanne pelastettu siis!

 

Ruokapöydän tuolitkin ovat saaneet uutta maalia pintaan. Etualalla siis vanhassa kuosissa oleva tuoli. Musta ja vaalea tuoli ovat maalattuja. Nyt pitäisi miettiä vain millä maalilla tai pikemminkin minkä värisellä maalilla loput kaksi käsitellään.

Kuulemma EI keltaisella...

 

Wc:n muutos edistyy pikkuhiljaa. Uudet valot ja nupit koruille.

Minullahan ei ole koruja muka.

 

 Keittiössä itää :)

iive

Kamerasiivousta

Tänään on harrastettu kamerasiivousta oikein olantakaa. Kaikki oikeastaan lähti aamullisesta wc-postauksesta kun peiliä kuvatessani kuvasin samalla koko vessan ja sen myötä aika paljon koko asuntoa. Valokuvasta nimittäin näkee totuuden juuri siitä kuvatusta kohdasta.

Siivotessa löytyi tämä naulakko, joka on varmaankin vuoden pyörinyt meillä siellä sun täällä ikinä päätymättä käyttöön. En edes tiedä miksi tämän ostin eli kummallinen heräteostos, joka ei edes sovi meidän "tyyliin".

Naulakko päätyi sitten vessaan ja kuten kuvasta näkee helposti mikä jää vaivaamaan, niin minua vaivaa nuo kiinnitykset, mietintämyssyyn siis. Eikö muuten ole aivan ihana tarkastusluukku tehty tuohon keskelle seinää?

Vasemman kuvan perusteella lääkekaapista lähti tarra ja käsipyyhe vaihtoi paikkaa.

Olipa ihana päivä!

 Mies ahkeroi televisioseinämän kanssa. Tuli kyllä huomattava ero edelliseen romuläjään.

Iltapalaksi teetä ja sympatiaa.

Eiku karjalanpiirakkaa.

Nyt voikin häipyä töihin lepäämään tän mahdottoman levätyn ja virkistävän viikonlopun jälkeen kun on pesty ikkunat, koko keittiö, sekä wc, tuunailtu, leikitty, naurettu, syöty, yskitty, itketty, raivottu ja
rakastettu ♥

iive