Lumihiutaleet

Töihin läksiäiseksi virittelin tällaisen ikkunaan sitä oikeaa lunta odottelemaan.

Aika hökötys :) Kaunishan se on, mut ei sitä ensi vuonna enää kasaan saa kun ei kovin kestävää rakennetta saanut kehitettyä kovin lyhyellä tekoajalla. Lumihiutaleet on siimalla kiinnitetty verhotankoon tuon valojutun ympärille.

Lumihiutaleen virkkauksen lyhyt oppimäärä opiskeltu VMSomaKOPPA-blogista.
Saatan tehdä tällaisen kotiinkin :)

iive

Vaatteita itselle

Pikkuhiljaa olen ommellut myös itselleni ja on mukava huomata että ompelukset jopa onnistuvatkin :) Sain kerrankin laitettua kameran niin että pystyi itselaukaisimella ottamaan kuvia edes jotenkin, joten sama kuvakulma nyt sitten kaikissa ja ei nyt mitään maailman parasta laatua, mutta menköön :P

 Uusimman Ottobren 5/2013 Autumn Mood kaavalla neon-raitapusero. Tuon helman mallista en kyllä ole aivan varma... Mutta toistaiseksi näin mennään jos ei pureta. Muuten ihan mukava paitakaava.

 Tää kangas on livenä ihan ihana <3

Äiteen tekemä neuletunika minulle. Piti valmistua ensi kesäksi, valmistui jo täksi kun Äiteelle iski neuloosi. Ihana mintunvihreä Setaline (joka kuulostaa kyllä nimeltä rauhoittavalta mielialalääkkeeltä käytöshäiriöiden hoitoon eikä langalta) lankana ja ei kutita! 

Rantsumekko Made for Apesin SummerDress ohjeella.

Tää meinasi ensin jäädä käyttämättä tämän kankaan takia, mutta menihän tuo kun oli lämmin kesä.

Kankaan ostin käsityömessuilta ja aluksi tykkäsin kuviosta todella paljon ja mekon valmistuessa en enää niin paljon. No, nyt menettelee ja jospa ensi kesänä mieli olisi taas muuttunut positiivisempaan suuntaan.

Tästä lähti kesän neuloosi. Ohje Modasta 3/2011
Tuo reikäneulekuvio on ihana, mutta tätä täytyy vielä venytellä ja vatkutella ennen kuin asettuu sopivaan olomuotoonsa ja pitenee samalla ainakin sen 20cm.
Lankana Mintunvihreä Dropsin muskat.

Eurokankaan kesätrikoosta tämän päiväinen ompelus. Kaavana käytin lempparipaidastani piirrettyä kaavaa. Tosin hihat otin ihan random paitakaavasta. Tästä taisi tulla se uusi lempparipaitani <3

Ei  tarvinnut vuodattaa hikeä, verta tai kyyneleitä tämän paidan vuoksi. Oli mukava ommella näin sujuvasti yövuorojen jälkeisenä nukkumapäivänä (jolloin ei yleensä kannattaisi ommella kun kaikki menee päin peetä...)

Ja neuloosin lisäksi Äitee yrittää näköjään tartuttaa minulle Virkkuusin.
IHANA kirja!

iive

Entraans

No joo siis eteinen.

Kellään ei ole ikinä kuvia eteisistä? En kyllä ihmettelekään, sillä tuntuu että kaikkien tuntemieni ihmisten eteiset ovat erittäin hmmm... vaikeita? surkeita? hankalia? toimimattomia? liian vähän tilaa? liian paljon tavaraa? Niin no, ei ainakaan mitenkään sisustuksellisia vaikka eteisen tulisi olla se kodin käyntikortti.

Itse olen viime aikoina saanut eteistä edes hieman mukavampaan järjestykseen. Paljon on vielä tekemistä ennen kuin olisin täysin tyytyväinen, mutta milloinka se sisustus nyt oikeasti olisi täydellisen valmis? Mitä sitten tekisi? Aloittaisi alusta?

Meillä haasteena kellastunut valkoinen kalustelevy joka puolella ja tietenkin tämä ihana muoto. Piiiiiitkä käytävä.

Eteinen ennen

 Eteinen nyt

Ritiläkori on eteisessä ihan must, miinuksena ulkonäkö. Ilman sitä ei kuitenkaan tultaisi toimeen, varsinkaan talvella. Oikeastaan kaikki kaapit saisivat olla täynnä noita. Silloin loppuisi tila-huolet.
Käytävän vasemmalle seinälle pitäisi keksiä jotain. Ehkä printti-kuvia kun muualle kotiin en niitä halua. 

Mä oksalla yyyylimmääällä...

 Itse tehtyjä sisustustarroja taas. Nyt noihin koukkuihin ei vain raaski ripustaa mitään ;D

Neitisellekin omat (virkatut) koukut. Joutuu siis opettelemaan kuinka takki laitetaan naulakkoon. Nykyään ne takit ja haalarit löytyvät pitkin poikin lattioita.

iive

Oksalla

Hihi <3

Virkkuuta, mutta minne?
Otsikosta voi ehkä selvitä ja myöhemmin paljastetaan kunhan on täysin valmista.

iive

Väsymys

Keskeneräisiä mattoja.

Hyviä käsitöitä uupuneelle.

 Oikeaa terapiaa.

  

Väsymyksen aste :(

Tulevaisuuden suunnitelmia <3

iive

Minä ja maali

Ei pitäisi ostaa sitä maalia... nyt on maalattu 3 keittiön tuolia, yksi jakkara, yksi nukkekoti, 2 lasten tuolia, yksi työpöytä, laatikoita ja mitähän vielä.

Ainii, siis nyt on maalattu myös yksi kappale keittiönpöytä!
Miehen sanoin: Ei se siitä voi hirveämmäksi tulla.

Pöytä ostettiin ennen Lintusen syntymää ja mahdollisimman halvalla. Siis halvin pöytä mikä kaupasta löytyi. Laatukin on tietysti sen mukainen. Oli vaan tuota muutakin ostettavaa silloin eikä mies suostunut ostamaan hinkumaani 50-luvun lommoista ruokapöytää kierrätyskeskuksesta. (Samaan hintaan) Tyhmää!

No nyt testataan, mitä tuollainen mahdollisimman ohuesta puulevystä tehty pöytä, joka on pinnoitettu ties millä, mahtaa sanoa kun siihen iskee maalit pintaan. Ehkä se menee pilalle ja vihdoinkin saan sen vanhan oikean puupöydän? No koska tämä yksilö on kuitenkin vallan käyttökelpoinen (eli pysyy pystyssä, sen voi pyyhkiä ja siinä voi myöskin ruokailla), niin säästämme ja yritämme ensin antaa sille uuden elämän. Ehkä se kestää taas muutaman vuoden?

Parvekettakin kerettiin suunnitella ja lueskella Tikkurilan esitteitä, HUOH! Mutta parvekkeen kasvihuoneesta tulee hieno! <3

Eikö oo muuten ruma lamppu?

Vai mikälie sarastusvalo.

 

Vanhasta trikoo-puserosta virkkasin eilen illalla lampulle "jalan". Ihana keltainen, mutta jo rumaksi nyppääntynyt pusero oli menossa roskiin kunnes luin Riuttala Old Schoolin Koukussa-postausta. Eihän sen kuteen tarvitse ostettua olla! Kangas-Aitan sivuilta ohjeita lukemaan ja koukku käteen.

Ja teippi-Lintunen lennähti kupuun.

 

Tuolla Kangas-Aitalla on muuten paljon kivoja virkkausohjeita ontelo-kuteelle esim. laukkuja, mattoja, koreja. Ilmaisia vieläpä! Virkattua mattoa olen miettinyt parvekkeelle (kierrätyskuteesta) ja Lintusen huoneeseen (ontelokuteesta, ei pölise niin paljon ja on tulee siistimpi jälki). Katsotaan nyt saanko ikinä aikaiseksi.

Luvussa muuten Parolan Aseman Katja Rinkisen Vintagen viemää!

Nam!

Rai-ruohot istutin vanhaan venäläiseen konjakkilasiin.

Työkaveri oli töissä istuttanut vanhoihin kahvikuppeihin, ihania!

Mut ei mulla ollu vanhoja kahvikuppeja. Oishan semmoisen voinut ostaakin kirpparilta, 

mutta miksi ostaa hetken roinaa?

iive

ps. Mikähän tää ihme violetti-villitys nyt on? Violettia ja keltaista? <3

Ja kuka se sanoikaan, etten mä sit kuitenkaan maalaa noita oransseja yöpöytiä vaikka ne ensin oli ihan YÖK!

Lööv.

Yllätysmuna

Vaatimuksesta toteutettu yllätysmuna.

"Kyllähän sä äiti ihan varmasti osaat!?"

Sisälle sujautin xylident-pastilleja.

 Ja ehdottomasti kannattaa avata lankalaatikko ja kysyä lapselta mistä langasta tehdään?

Tottakai se lapsi valitsee sen kaikista hankalimman ja tietysti kiiltävimmän.

Sormet ruvella sitten virkattiin...

 Aamulla heräsin siihen, että nenäni edessä heilutettiin pöllöä:

- Äiti herää! Täällä on pöllö, nyt se pöllö huhuilee!

 Tipunen

 

Pöllön jälkeen teki mieli virkata jotain HYVIN pehmeää.

Kerrankin tein jotain itselleni ja tipunen päätyi vartioimaan mun eareja.

 

Samasta puuvillalangasta piti aamulla tehdä vielä yksi neulottu pääsiäismuna.

 

 Ja laatikossa lojunut pupunen sai silmät ja ilmeen ja rusetin.

 Pupunen ja muna päätyivät rappukäytävän oveen. Pitää niitä vielä vähän asetella. Jos virkkaisi jonkin kukan (narsissin?) kaveriksi tai sitten jotain muuta.

Viime yö meni oksennuksia siivotessa ja valvoessa.

Ihmeen nopeasti noi lapset sitten toipuu. Ei lähtis multa tämmöiset ilonpidot oksennusyön jälkeen...

 

Silti ulkoriehumisleikeistä vaan haaveiltiin.

Ihanaa muuten kun lapsi on alkanut valita itse vaatteitaan ;)

iive

Amigurumi-mi-mi-mi...

MiMin jalat tulossa.

Mimi

 Kukkuu!

Ernesti on maailman kivoin pöllö.

Pupunen

 Kaikista vaikeinta on tehdä ilmeitä, siis kasvoja. Pupusella kolmas kerta toden sanoi.

Nalle

Kaikki yhdessä

Tää on ihan hullun hommaa. Minne ihmeeseen nämä kaikki mahtuvat? MiMi jää asumaan meille, mutta muut? No aika näyttää. Edelleen kaikki ovat syntyneet ilman ohjeita. Pään muodossa MiMi alkoi olla sitä mitä haen.